Vesiekosysteemien suojelu ja parantaminen

Vesi on meille välttämätön resurssi. Sillä on tärkeä rooli tuotantoprosesseissa, metsissä ja vesivoimaloissa. Yhteistyössä viranomaisten, tutkijoiden ja paikallisten sidosryhmien kanssa pyrimme hallinnoimaan ja minimoimaan mahdollisia negatiivisia vaikutuksia vesiekosysteemeihin.

Metsillä on tärkeä tehtävä veden kiertokulussa. Metsät säätelevät sekä pinta- että pohjaveden virtausta, ja ne auttavat estämään maaperän kulumista ja valumista vesistöihin, vähentävät sadevesien valumaa ja ylläpitävät pohjavesivaroja. Metsät toimivat myös luonnollisena suodattimena, joka pystyy käsittelemään vedessä olevia saasteita.

Virtaavaa vettä käytetään myös päästöttömän energian tuotantoon. Vesivoiman vuoksi jokia on perattu ja padottu, mikä on vaikuttanut virtaamiin ja ekosysteemeihin vesivoimalaitostemme läheisyydessä. Säädettyjen kompensaatioiden lisäksi tuemme ja toteutamme vapaaehtoisia toimia vesiekosysteemien kunnostamiseksi lähellä alueita, joilla toimimme.

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on UPM:n 2030- ympäristötavoitteiden ytimessä. Monimuotoisuutta halutaan edistää minimoimalla toiminnan vaikutuksia metsiin, vesistöihin ja paikallisluontoon. Osana vesistöjen biodiversiteettityötä julkaisimme vuonna 2023 virtavesiohjelman, jonka tavoitteena on vapauttaa tai kunnostaa 500 km virtavesiä vuoteen 2030 mennessä. UPM:n vuonna 2016 käynnistämä vaelluskalaohjelma sulautui osaksi virtavesiohjelmaa.

Sisävesien monimuotoisuudessa on kyse paitsi vaelluskalojen reiteistä ja sopivista kutu- ja poikasalueista, myös muiden uhanalaisten lajien, kuten kirjojokikorennon, jokihelmisimpukan ja vuollejokisimpukan elinympäristöjen parantamisesta. Virtavesien ekosysteemien elinvoimaisuudelle tärkeää on jatkuvuus, sillä juuri virtavedet yhdistävät eri elinympäristöjä toisiinsa.

Virtavesiohjelmassa edistetään luonnon monimuotoisuutta mm. purkamalla turhia vaellusesteitä, kuten patoja ja uusimalla metsäautoteiden tierumpuja, sekä kunnostamalla koskia ja puroja. Osallistumme myös erilaisiin pilotti- ja tutkimushankkeisiin yhteistyössä eri tahojen, kuten paikallisten asiantuntijajärjestöjen, yritysten ja ELY-keskusten kanssa.

UPM:n ohjelmassa vapautettujen virtavesien todentaminen ja seuranta pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineistoon. Lähtökohtana 500 kilometrin tavoitteelle on vuoden 2015 tilanne. EU:n tavoitteena on vapauttaa 25 000 kilometriä virtavesiä, mutta laskentatapa on vielä auki.

Etsimme jatkuvasti uusia kohteita virtavesien ennallistamiseksi. Pyrimme siihen, että kunnostettavat kohteet olisivat UPM:n omistamilla alueilla tai lähellä UPM:n omien vesivoimalaitosten alueita.

Yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa

Vettä käytetään myös sellu- ja paperitehtaidemme tuotantoprosesseissa. Seuraamme ja arvioimme säännöllisesti vesistöjen päästötasoja ja bionindikaattoreita tehtaidemme lähiympäristössä, jotta voimme arvioida toimintamme mahdollisia vaikutuksia vesistöjen ekologiseen tilaan.

Pyrimme aina hallitsemaan ja minimoimaan toimintamme negatiiviset  vaikutukset.  Asiantuntijamme osallistuvat erilaisiin suojeluhankkeisiin ja yhteistyöprojekteihin siellä, missä meillä on toimintaa. Yhteistyö viranomaisten, tutkijoiden ja paikallisten sidosryhmien kanssa on tärkeää vesiekosysteemien parantamiseksi.

Uruguayssa osallistumme Rio Negro -joen kunnostusprojektiin uuden Paso de los Torosin sellutehtaan läheisyydessä. Tarjoamme rahoitusta ja teknistä tukea paikallisen joen tilan parantamiseksi. Rahoitamme myös kunnallisen jätevedenpuhdistamon ja viemärijärjestelmien parannustöitä Paso de los Torosissa ja naapurikaupungeissa, joihin on rakennettu tilapäisiä ja pysyviä asuntoja.   

Teemme yhteistyötä myös Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa vesiekosysteemien parantamiseksi. BSAG:n tavoitteena on elvyttää Itämeren tilaa yhteistyössä alueen merkittävien toimijoiden kanssa.

Olemme tukeneet järjestöä jo pitkään lahjoituksin ja sitoutumalla omiin tavoitteisiimme. Vuoden 2030 tavoitteemme on käyttää pelkästään kierrätysravinteita jäteveden käsittelyssä, mikä auttaa vähentämään Itämereen kohdistuvaa kuormitusta.

Uusin Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa tehty Itämeri-sitoumus on voimassa vuosille 2022–2026, ja se keskittyy edistämään BSAG:n Ship Waste Action -aloitetta. Toimintamallin mukaan rahtialusten jätevedet puretaan satamaan, ja niiden ravinteet otetaan hyötykäyttöön kiertotalousratkaisuilla. Pyrimme esimerkiksi selvittämään mahdollisuuksia hyödyntää laivaperäisistä jätevesistä syntyvien kierrätysravinteiden käyttöä omissa jätevedenpuhdistamoissamme.

Lisäksi selvitämme yhdessä BSAG:n kanssa mahdollisuuksia purkaa ruumien pesuvedet maihin niiden mahdollista jatkokäyttöä varten.