Metsät ovat edelleen hiilinielu, mutta nielu on pienentynyt, eikä se enää riitä täysin kompensoimaan maatalouden ja muun maankäytön päästöjä. Hiilinielun pienentymiseen vaikuttavat ainakin seuraavat tunnetut asiat:
- Hakkuiden määrä on kasvanut vuodesta 2020 vuoteen 2021.
- Metsien kasvu on hidastunut.
- Hiilinielujen laskentatapa on muuttunut: Luken tutkijoiden mukaan aikaisempien vuosien lukuja ei voi suoraan verrata vuoden 2021 hiilinielulaskelmiin.
Julkisessa keskustelussa muutoksesta syytetään yksinkertaistaen metsien hakkuita, jotka ovat vain osa totuutta. Hakkuiden määrä vaihtelee Suomessa vuosittain (Luken julkiset tilastot, miljoonaa kuutiometriä):
- 2017: 72,4 Mm3
- 2018: 78,2 Mm3
- 2019: 72,9 Mm3
- 2020: 68,9 Mm3
- 2021: 76,4 Mm3.
Kestävän hakkuutason määrittely kytkeytyy metsän kasvuun. Metsien kasvu Suomessa oli viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan vuosina 2014–2020 vuosittain 103,5 Mm3 eli koko ajan huomattavasti suurempi kuin hakkuut. Kasvu oli hidastunut edellisestä inventoinnista noin 4 Mm3. Luken tutkijoiden mukaan kasvun hidastuminen johtuu erityisesti pohjoisen Suomen mäntymetsien kasvun hiipumisesta. Eteläisen Suomen metsien kasvu on säilynyt ennallaan.
Metsien ikäluokkarakennetta hallitsee nyt 60–80-vuotiaiden metsien joukko, jonka kasvu on nuorempiin ikäluokkiin verrattuna hidasta. Männyllä on ollut vuosina 2018–2020 kolme heikkoa kasvukautta, jotka johtuvat kuivuudesta ja runsaasta käpytuotannosta. Kasvu on hidastunut Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Norjassa.
Lisäksi on tullut ilmi, että mäntymetsien harvennuksissa on siirrytty kahden tai useamman harvennuksen sijaan yhteen harvennuskertaan, jolloin kerralla poistetaan enemmän puustoa, mutta koko metsän elinkaaren aikana kasvu on heikompi. Yhden voimakkaan harvennuksen sijaan puuston kasvun kannalta olisi parempi, että harvennuksia tehtäisiin useampi ja puuta poistettaisiin kerralla pienempi määrä.
Luken mukaan hiilinielujen laskentatavan muutoksen takia vuoden 2021 lukuja ei pitäisi verrata aikaisempiin vuosiin, joiden laskentatapa on erilainen. Toukokuun pikaennakon julkistuksessa Luke on tuonut tämän esiin, mutta aihe on nopeasti pudonnut pois julkisesta keskustelusta.
Hiilinielujen pienentyminen herättää kiivasta vastustusta, sillä Suomen hiilineutraalisuustavoitteet ovat pitkälti perustuneet tietyn kokoiseen hiilinieluun, joka kompensoi sekä maatalouden että muiden sektorien kuten energiantuotannon päästöjä. Metsien kasvua ja uusiutuvien raaka-aineiden kuten puun käyttöä tulee lisätä, jotta pääsemme irti fossiilisista raaka-aineista. Tämä vaatii aktiivista, oikea-aikaista metsänhoitoa, kuten harvennusten tekemistä ajallaan suositusten mukaisesti ja lannoituksen hyödyntämistä. Tavoitteena tulee olla metsien kasvun lisääminen, ei hakkuista luopuminen. Metsäteollisuus toimii globaaleilla markkinoilla, ja useat tutkimukset ovat osoittaneet, että hakkuiden vähentäminen vain siirtäisi ne hiilivuotona maasta tai alueelta toiselle, mahdollisesti heikomman seurannan ja kestävyysstandardien maihin.
Metsien aktiivinen hoito ja käyttö on kaksinkertaistanut Suomen metsien kasvun 1960-lukuun verrattuna, eli luonut merkittävän hiilivaraston ja nielun. Metsien hiilinielun koosta riippumatta yhteiskunnan toimien tulee kohdistua kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseen.
