Joonas Mäntysen tehtävät, joihin kuuluu Jämsänkosken paperitehtaan sähkö- ja automaatiokunnossapitotyöt, ovat vaativia. ”Pysyy koneet käynnissä ja vehkeet ehjänä”, Joonas perustelee työn merkitystä. Hänen niin kutsuttu kuidun työalueensa kattaa katkaisulaitoksen, kuorimon, vedenpuhdistamon ja hiertämön. Automaatiokorjaamolla on myös paperikoneen ja jälkikäsittelyn kunnossapito. Joonaksella on reilu kymmenkunta työkaveria samalla korjaamolla.
Alanvaihto on tuonut mukanaan paljon uutta, eikä kaikki ole ihan helppoakaan. ”Paperitehtaalla on vempaimia laidasta laitaan, uusia ja vanhoja, jolloin tarvitsee paljon tietoa ja kokemusta, että osaa käyttää ja korjata laitteita. Koulussa kun ei ole mahdollisuutta opiskella näin laajaa aluetta”, Joonas kuvailee ja jatkaa, että oppisopimuksessa on se vahvuus, että ei tarvitse olla valmis ammattilainen. Pääsee heti töihin, koulupäiviä on harvakseltaan, ja työn ohella oppii.
Entä millaisista ominaisuuksista on apua oppisopimuskoulutuksessa? ”Positiivinen ja sosiaalinen luonne on mielestäni plussaa, tulee muiden kanssa toimeen ja uskaltaa tehdä ja kysyä”, Joonas kertoo ja suosittelee oppisopimusta ihan kaikille.
Hiihtokeskusten kasvatti vaihtoi metsäteollisuuteen
Kimmo Tikalla on kymmenien vuosien kokemus asennustöistä hiihtokeskuksissa. Perhesyyt houkuttelivat kuitenkin vaihtamaan reissuhommista pois. ”Tuli aika kokeilla kotona asumistakin ennen kuin lapset lentävät pesästä”, Kimmo kertoo.
Alanvaihto pitää myös mielen virkeänä, Kimmo jatkaa, ja aiemmat Kaipolan paperitehtaalla tehdyt lomitukset olivat olleet Kimmolle mieluisia. Hän haki UPM:n oppisopimuskoulutukseen ja pääsi opiskelemaan prosessialaa. Teoriakoulutuksesta vastaa Ammattienedistämislaitossäätiö AEL.
Käytännön oppi tulee työskentelystä osana vuoron tiimiä Kaipolan TMP- eli kuumahierrelaitoksessa ja myöhemmin Jämsänkosken paperitehtaalla.
”Henkilökohtaisena tavoitteena on saada suoritettua prosessiteollisuuden ammattitutkinto mekaanisella kunnossapidon osaamisella höystettynä”, Kimmo tarkentaa.
Kimmon tehtävänä on valvoa massanvalmistuksen prosessia hiertämönhoitajan opastuksella Kaipolan hiertämöllä. ”Hakekentän pyöräkonetyöt ja sellunhajotus kuuluvat myös tehtäviini. Hiertäjä on hiertämönhoitajan silmät ja korvat kentällä. On tärkeää valvoa, että prosessi kulkee suunnitellusti kentällä samalla tavalla kuin valvomon päätteelläkin.”
Paljon askeleita opintiellä
”Pidän työssäni vaihtelevuudesta. Hiertämön alue on laaja, joten askeleita kertyy noin 15 000 päivässä. Noiden askeleiden lomassa toteutetaan monenlaisia työtehtäviä ja kohdataan haasteita”, hän kuvailee työtään.
Haastavaa on ymmärtää hiertämön prosessi kokonaisuutena, Kimmo jatkaa. Yksittäisen laitteen säätö vaikuttaa koko prosessiin ja lopputulokseen.
”Tässä työssä tarvitaan harkintaa ja rauhallisuutta sekä kokonaisuuden hahmottamiskykyä. Käsittelemme kuumia massoja ja vesiä päivittäin, joten pitää olla jatkuvasti "kartalla" siitä, mitä on tekemässä. Mekaanisen kunnossapidon kokemuksesta on tietenkin hyötyä työssä. Pikkuvikoja voi korjailla perustyön lomassa, jos tai kun niitä ilmenee.”
Kimmon mukaan oppissopimusta voi suositella kaikille säännöllisestä työstä pitäville. ”Oppisopimus luo hyvän pohjan tulevaan ammattiin, ja pidän sitä jopa parempana tienä työpaikkaan kuin suora työllistyminen. Tässä annetaan aikaa ja oppia valmistua tulevaisuuden haasteisiin”, hän toteaa.
UPM:n oppisopimuskoulutuksen haku starttaa 1. marraskuuta ja hakuaika päättyy 2.12.2019. Tutustu sellu- ja paperitehtaiden koulutusohjelmiin, joiden tavoitteena on prosessiteollisuuden- tai sähkö- ja automaatioalan ammattitutkinto! upm.fi/oppisopimus
Teksti: Petra Niemi
