UPM.FI
Artikkeli | 07/17/2019 07:30:14

Kaiken takana on taimi

UPM:n oma taimitarha muuttaa tuoreet tutkimustulokset metsänomistajien hyödyksi. Tarhan työn ansiosta suomalaiset metsät kasvavat ja tuottavat yhä paremmin.

Harvalla työpaikalla tahdin määrää biologinen kello. UPM:n Joroisissa sijaitsevalla taimitarhalla noudatetaan kuitenkin viisareiden ja kvartaalien sijaan luonnon rytmiä.

”Taimet kasvavat vain osan vuodesta, sitä luonnon lakia ei voi muuttaa”, muistuttaa taimitarhan päällikkö Anne Immonen.

Monet työt voi tehdä vain kerran vuodessa ja yhden tietyn viikon aikana, muutoin aikaikkuna sulkeutuu vuodeksi.

Tavoitteena maailman paras taimi

Vuonna 1980 perustettu taimitarha on ainutlaatuinen monella tapaa. UPM on ainoa metsäteollisuuden toimija Suomessa, joka tuottaa itse taimet ja omistaa taimitarhan. Noin 40 ammattilaista työllistävällä tarhalla kasvatetaan kuusia, mäntyjä ja rauduskoivuja sekä pieniä eriä tammea. Puulajien jalostetut siemenet tuotetaan siemenviljelyksillä eri puolilla Suomea. Niistä kasvatetut taimet päätyvät niin UPM:n omiin kuin yksityisten metsänomistajien metsiin.

”Olemme se paikka, jossa metsäntutkimuksen uudet tulokset muutetaan metsänomistajaa hyödyttävään muotoon eli taimiksi, joilla metsät saadaan kasvamaan entistä paremmin”, Immonen kuvailee.

Kaikkea kehitystyötä yhdistää sama tavoite: luoda yhä kestävämpiä ja elinvoimaisempia taimia ja parantaa metsänviljelyketjun kustannustehokkuutta. Metsänomistajalle se tarkoittaa metsän uudistamiskustannusten alenemista ja kannattavuuden kasvua. Tarhalla kehitetään uusia tuotteita ja menetelmiä sekä hiotaan vanhoja paremmiksi.

Immosen tiimi on mukana tutkimustyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke), korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyössä on kehitetty esimerkiksi keinoja tuottaa taimia läpi kasvukauden ja ennaltaehkäistä taimituhoja. Kehitysprosessit kestävät usein ainakin viisi vuotta. Silloin tehdään ensimmäiset koeistutukset uudella taimiprototyypillä ja testaukset omissa metsissä.

”Haluamme varmistaa, että uusi tuote varmasti toimii aiempaa paremmin, ennen kuin lähetämme niitä metsänomistajille. Taimien kehittämisessä ei ole jaossa pikavoittoja”, Immonen painottaa.

Robotit kohtaavat luonnon lait

Tuotanto ja tuoterepertuaari ovat kasvaneet ja taimitarhan toiminta laajentunut. Viime vuosina on rakennettu uusia kasvihuoneita ja uusittu infrastruktuuria. Vielä suurempi muutos on koneellistuminen.

Raskaat työt tehdään nykyisin koneilla ja robotiikka on jalkautunut taimitarhoille. Esimerkiksi pakkauslinjastoissa robotit ovat apuna pakkaamassa taimia laatikoihin. Myös kastelussa, lannoituksessa, tuuletuksessa ja lämmityksessä käytetään automatiikkaa hyödyksi. Robotiikan avulla pystytään vapauttamaan ihmissilmiä ja käsiä seurantaan ja valvontaan.

”Panostamme yhä enemmän myös henkilöstön osaamisen ja työturvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen”, toteaa Immonen.

Koneellistumisesta huolimatta työssä on käsityön maku. Työssä tarvitaankin paljon uteliaisuutta, luovuutta ja peräänantamattomuutta. Taimitarhapäällikkö huomauttaa, että prosessista näkyy metsänomistajalle vain onnistuneen kehitystyön kärki eli uusi entistä parempi tuote tai menetelmä.

”Kun menestysresepti sitten löytyy, se tunne palkitsee kuitenkin aina yhtä paljon.”

Ilmastonmuutos näkyy myös taimitarhalla

Ilmastonmuutos tuo uusia riskejä metsänomistajille. Suomeen saapuu uusia hyönteisiä ja tautilajeja.

Joroisten taimitarhalla torjutaan tauteja esimerkiksi metsänjalostuksella. Jatkojalostukseen valitaan puuyksilöitä, jotka kestävät hyvin uusia tauteja ja niistä jalostetaan entistä vastustuskykyisempiä taimia.

Talvet ovat lämmenneet ja säiden vaihtelu muuttunut rajummaksi. Taimitarhalla panostetaan enemmän myös omien ympäristövaikutusten vähentämiseen. Esimerkiksi taimien kasvatusprosesseja pyritään muuttamaan niin, että ympäristökuormitus on entistä pienempi.

 

Teksti: Heli Satuli