Muovin käytön arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Kysyntää lisäävät erityisesti väestönkasvu sekä elintason nousu Kiinassa, Intiassa ja Afrikassa. Kehittyneillä markkinoilla muovin käyttö ei kasva. Se on vakiintunut noin 80 kiloon vuodessa henkilöä kohti. Nopeasti kehittyvissä maissa vastaava kokonaisluku on nyt 10–20 kiloa.
Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhän mukaan tärkeintä globaalin muoviongelman ratkaisussa on muovin kierrätykseen liittyvän infrastruktuurin kuntoon saattaminen. Paljon on tekemistä myös jätehuollossa, asenteissa ja jo olemassa olevan lainsäädännön käytäntöön viemisessä.
Riittämättömistä kierrätysratkaisuista huolimatta muovia tarvitaan: sillä on valtava rooli muun muassa vauhdilla kaupungistuvan väestön ruokatalouden turvaamisessa ja terveydenhuollossa.
Muovin turhan käytön karsimisen sekä kierrätysratkaisujen mittavan kehityksen lisäksi tarvitaan ilmaston kannalta kestävää muovin tuotantoa. Yksi ratkaisu on uusiutuvan, biopohjaisen muovin raaka-aineena toimiva, selluteollisuuden tähteestä valmistettu UPM BioVerno -nafta.
Vähemmän fossiilipohjaista muovia
Vesa Kärhä pitää biopohjaisia muoveja hyvänä ratkaisuna. Ne voidaan nivoa saumattomasti jo olemassa oleviin prosesseihin, mikä tekee niiden käyttöönoton kynnyksestä matalan.
”BioVerno ja muut vastaavat biopohjaiset muovin raaka-aineet vievät hyvällä tavalla eteenpäin vastuullista muovin käyttöä. Näissä ratkaisuissa tehdään niin sanottua normaalia muovia eli biopohjaista polyeteeniä. Tämä tarkoittaa, ettei jalostusketjuun tarvitse viedä uusia asioita: ei uusia pakkausratkaisuja eikä uusia elintarvikesäädöksiä. Samaan raaka-aineeseen ja loppukäyttöön päästään käyttämättä maakaasua ja öljyä. Nostan sen ihan aidosti ykköseksi vastuullisemmissa muovin tuotantotavoissa”, Kärhä sanoo.
Parhaisiin lopputuloksiin päästään usein luomalla ratkaisuja, jotka toimivat saumattomasti eri teollisuudenalojen rajapinnoissa. UPM Biopolttoaineet julkisti helmikuussa yhteistyön kansainvälisen meijeriyhtiö Arlan, pakkausyhtiö Elopakin sekä kemikaaliyhtiö Dow’n kanssa.
Yhteistyössä UPM toimittaa kemikaaliyhtiö Dow’lle puupohjaista UPM BioVerno -naftaa, jonka Dow jalostaa muovigranulaateiksi. Arlan pakkaukset valmistava norjalaisyhtiö Elopak hyödyntää granulaatit pakkaustuotannossaan korvaten fossiilipohjaisia raaka-aineita.
”Tämä on vaikuttava projekti, jossa elintarviketeollisuus, pakkausteollisuus, kemianteollisuus ja metsäteollisuus ovat löytäneet toisensa. Jokainen tonni puupohjaisesta UPM BioVerno -naftasta valmistettua muovia korvaa tonnin fossiilisista, uusiutumattomista raaka-aineista valmistettavaa muovia”, kuvailee Maiju Helin, joka vastaa kestävyydestä ja markkinakehityksestä UPM Biopolttoaineissa.
Selluteollisuuden tähteenä syntyvästä mäntyöljystä valmistettava nafta korvaa ensimmäisessä vaiheessa 40 miljoonan kartonkitölkin muovipäällysteen verran fossiilipohjaisia muovin raaka-aineita massatasepohjaisesti. Arlan harjakattopakkausten puupohjainen muovi vähentää fossiilisen muovin tarvetta noin 180 000 kiloa vuodessa, mikä vastaa noin 700 000 muoviämpäriä. Samalla se pienentää pakkauksen hiilijalanjälkeä noin viidenneksen.
”Uudet pakkaukset voi laittaa kartonkikeräykseen samalla tavalla kuin aiemminkin. Kun kyseessä on nestemäinen tuote, kuten maito, kartonkipakkauksen sisälle tarvitaan tuoteturvallisuuden ja säilyvyyden vuoksi ohut muovikalvo. Me kaikki haluamme yhteistyössä tuoda markkinoille vastuullisemman pakkauksen, jolla on paremmat ympäristöarvot”, Elopakin Suomen toimitusjohtaja Juha Oksanen kuvailee.
UPM BioVernon koko raaka-aineketju on sertifioitu ja sen hiilijalanjälki todennettu. Puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, bioteollisuuden toiminta on sertifioitua ja koko ketjun ilmastohyödyt on todennettu kansainvälisen ISCC-standardin mukaisesti. Pakkauksen hiilijalanjälki pienenee uusiutuvaan muoviin siirryttäessä noin 20 prosenttia.
Maailman ensimmäiset puupohjaisella uusiutuvalla muovilla päällystetyt kartonkitölkit saapuivat Suomessa kauppojen hyllyille heti helmikuun tiedotustilaisuuden jälkeen.
Tämän jutun alkuperäinen, pidempi versio on luettavissa sidosryhmälehdessämme Biofore Magazine.
Lue lisää muovin kierrätyksestä
Teksti: Saara Töyssy
