Yhteistyökuvio on UPM:lle jälleen uusi innostunut askel kohti vuoden 2030 tavoitetta käyttää ainoastaan kierrätysravinteita jätevedenpuhdistuksessa kaikissa toimipaikoissa, kaikkialla maailmassa. Kierrätysravinteiden käyttö on myös UPM:n kolmas sitoumus Itämeren suojeluun omistautuneelle Baltic Sea Action Group -järjestölle. UPM Kaukas käyttää kaiken kompostointilaitokselta saatavissa olevan rejektiveden. Sillä korvataan noin 4,5 tonnia typpeä kuukaudessa.
Kierrätysravinteiden käyttö vedenpuhdistuksessa on hyvää maalaisjärkeä: ravinteiden tuottaminen teollisesti on energiaintensiivistä ja ravinteissa käytettävä fosfori on ehtyvä luonnonvara, joka on paremmassa käytössä lannoitteena maanviljelyssä. Toisissa teollisissa prosesseissa syntyvä jätevesi on ravinnerikasta, ei ravinneköyhää, kuten metsäteollisuudessa. Nämä ravinnerikkaat jätevedet voitaisiin usein hyödyntää sellaisenaan ravinneköyhien jätevesien puhdistajaeliöiden ravintona kiertotalousyhteistyössä yritysten välillä. Mikäli ravinnerikkaita sivuvirtoja ei hyödynnetä kuormittavat ne jätevedenpuhdistuslaitoksia aiheuttaen kustannuksia yrityksille.
Talous, ympäristö ja pieneliöt yhdessä kohti kestävämpää toimintaa
Kun idea sivuvirtaravinteiden kierrätyksestä UPM:n vedenpuhdistamossa oli esitetty Kekkilälle keväällä 2018, lähtivät asiat etenemään sutjakkaasti. UPM:llä projektista vastasi Lappeenrannan Tutkimus- ja kehityskeskuksessa tutkija Taru Päiväläinen. Päiväläinen on sittemmin siirtynyt UPM:n vastuullisuustiimiin.
”Teimme kesällä kahden viikon laboratoriosimulaation Kekkilän rejektiveden toiminnasta puhdistamomme ravinteena. Tulokset olivat lupaavia, joten etenimme nopeasti tehdasmittakaavan koeajoon. Koetta jatkettiin jouluun asti, minkä jälkeen tehtiin päätös jatkaa samaan malliin. Kekkilän prosessissa syntyvässä ammoniumsulfaatissa typpi on ammonium-muodossa, joka on puhdistamomme ahkerille eliöille kaikkein mieluisin typen muoto”, kertoo juhannuksena laboratoriotestejä autiolla työpaikalla ahkeroinut Päiväläinen.
Rejektivesi syntyy Kekkilän kompostointilaitoksella, kun laitoksen kolmestatoista kompostointitunnelista johdetaan ammoniakkipesurin ja biosuodattimen kautta ulos kosteaa poistoilmaa. Kosteus tiivistyy rejekti- tai pesurivedeksi ja ohjataan säiliöön, joka kuljetetaan täytyttyään vedenpuhdistamon käyttöön.
”Ennen yhteistyökuviota UPM:n kanssa olemme johtaneet pesuriveden tavallisen jätevesijärjestelmän kautta kunnalliselle vedenpuhdistamolle. Yhteistyön kautta toimimme ympäristön kannalta kestävämmällä tavalla. Muutaman viimeisen vuoden aikana olemme keskittyneet kehittämään jätevesiemme käsittelyä laajemminkin. Tämä on askel oikeaan suuntaan ja hyvä ratkaisu niin ympäristön kannalta kuin meille taloudellisestikin. Tällä on myös paikallinen työllistävä vaikutus. Kaikki saavat jotakin sekä projektista että suuremmasta ideasta sen takana”, kertoo kompostointilaitoksen laitosvastaava Vesa Kaipia.
Kekkilä Recyclingin kompostointipalvelut ovat kenen tahansa käytettävissä. Tyypillisiä asiakkaita ovat kunnat, elintarvikeyritykset sekä metsäteollisuuden toimijat. Joutsenossa kompostoinnin lopputuloksena syntyvästä kompostista valtaosa käytetään Kekkilän multa-asemilla kasvualustatuotannon raaka-aineena.
Lappeenrannan yhdyskuntajäteveden puhdistamolle Kekkilän ja UPM:n yhteistyö on erittäin tervetullutta kehitystä.
”Meidän toiminnallemme on merkityksellistä, että teollisuusjätevesien kuormitusta saadaan vähennettyä ja viemäriin johdettavan jäteveden kuormituspiikkejä tasattua. Odotuksena on, että tämä hanke osaltaan edesauttaa tätä kokonaistavoitetta”, kommentoi vesi- ja ympäristöpäällikkö Riitta Moisio Lappeenrannan Lämpövoima Oy:stä.
Kekkilän kompostointilaitos sijaitsee vain viidentoista kilometrin päässä Kaukaasta.
”Lyhyt välimatka on tässäkin yhteistyössä olennaista, etenkin kun puhutaan nesteaineksesta. Toiminnan kestävyys katoaa helposti rekkarallissa. Siksi painotamme kierrätysravinnetavoitteessamme lähikierrätysravinteita”, tarkentaa Päiväläinen.
Matka kohti 100 prosentin tavoitetta jatkuu Kaukaalla ja UPM:ssä
UPM:n tavoittelema 100 prosentin kierrätysravinneosuus ei ole tavoitteena aivan vaatimaton. Pelkästään Kaukaan integraatin vedenpuhdistamoon virtaa neljästä viiteen tuhatta kuutiota vettä tunnissa. Jätevedenpuhdistamon altaassa biologisten mikro-organismien puhdistettavana vesi viipyy noin vuorokauden. Puhdistettu vesi lasketaan takaisin vesistöihin noin kahden vuorokauden kuluttua siitä, kun se on poistunut tuotantoprosesseista.
”Olemme koeajaneet aikaisemmin mädättämön rejektivettä ja sekin toimi. Kekkilän ravinteet tulevat kuitenkin lähempää ja niissä on enemmän typpeä. 2030-tavoitteeseen me emme tällä vielä pääse. Jos löytäisimme toisen vastaavan yhteistyökumppanin, voisimme käyttää ravinteita ristiin. Tutkimme myös tehtaan sisäisessä kierrossa olevia ravinteita. Moni niistä sisältää epäpuhtauksia, jotka vaatisivat uutta tekniikkaa prosessiin”, kuvailee UPM Kaukaan ympäristöpäällikkö Minna Maunus-Tiihonen.
Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen ja tutkimustyöt jatkuvat kaikilla toimipaikoilla.
”Kekkilän ja Kaukaan yhteistyö on mahtava esimerkki tehtaan, tutkimuskeskuksen ja ulkoisen toimijan yhteistyöstä. Myös tutkimuskeskuksen laboratorio on tehnyt ison työn. Jatkamme samaan malliin löytääksemme uusia kierrätysravinneratkaisuja ja saavuttaaksemme 2030-tavoitteen”, kommentoi UPM:n tutkimuskeskuksessa Lappeenrannassa Päiväläisen työtä jatkava tutkija Suvi Rasa.
Lue lisää
Kekkilä ja kiertotalousyhteistyö
UPM:n yhteistyö Baltic Sea Action Groupin kanssa
Teksti: Saara Töyssy
Pääkuva: Kekkilä Recycling Joutsenon kompostointilaitos
