”Liikenne on ilmanlaadun osalta merkittävin päästölähde kaupungeissa. Hiukkaspitoisuudet voivat ruuhka-aikoina olla jopa satakertaiset hiljaisempiin vuorokaudenaikoihin verrattuna”, kertoo professori Annele Virtanen Itä-Suomen yliopistolta.
Virtasen johtama tutkimusryhmä selvittää ihmisten aiheuttamien sekä luonnossa syntyvien päästöjen muodostumista ja niiden vaikutusta ilmastoon sekä kaupunkien ilmanlaatuun. Työ on osa suurempaa kansainvälistä ilman aerosoleihin liittyvää tutkimushanketta.
Virtanen sanoo, että pienhiukkaset vaikuttavat kiistattomasti ihmisten terveyteen. Selvimmin oireet näkyvät esimerkiksi astmasta kärsivillä, mutta heikko ilmanlaatu vaikuttaa myös perusterveisiin ihmisiin.
Rajoituksia päästöille
Euroopassa ilmanlaatua on pyritty parantamaan lainsäädännön avulla jo pidemmän aikaa. Ajoneuvojen päästörajoitukset tulevat pitkälti EU-lainsäädännön kautta. Myös pienhiukkasille ja typpioksidipäästöille on rajoituksia hiilidioksidipäästöjen lisäksi, jotta kaupunkien ilmanlaatu paranisi.
Liikennemäärien vähentäminen kaupunkisuunnittelun avulla on tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä, mutta myös polttoaineilla ja erilaisilla teknologioilla on oma roolinsa kehityksessä.
”Esimerkiksi dieselpolttoaineiden osalta modernien biopolttoaineiden hiukkaspäästöt ovat alemmat. Päästöihin voidaan vaikuttaa paljon myös jälkikäsittelyn kuten katalysaattoreiden ja hiukkassuodattimien avulla”, Virtanen toteaa.
Puhtaampaa joukkoliikennettä
UPM on testannut kotimaista puupohjaista UPM BioVerno dieselpolttoainetta pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä yhdessä Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa vuoden ajan. Testeissä saavutettiin erittäin lupaavia tuloksia.
”Testitulosten mukaan UPM BioVernon käyttö fossiilisen dieselin sijaan vähentäisi nykyisen bussikaluston joukkoliikennepäästöjä merkittävästi. Puupohjaisella kotimaisella polttoaineella pystyttäisiin parantamaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatua nopeasti”, sanoo UPM:n biopolttoaineliiketoiminnan johtaja Sari Mannonen.
Sari Mannonen
Laboratoriotesteissä UPM BioVerno -dieselin lähipäästöt, kuten typen oksidit ja pienhiukkaset olivat selvästi pienemmät kuin verrokkina olleella kauppalaatuisella fossiilisella dieselillä. Testit tehtiin Euro III -luokan busseilla, joita käytetään edelleen paljon Suomen liikenteessä.
Vuoden kestäneissä bussien liikennetesteissä ajettiin yhteensä noin 400 000 kilometriä. UPM BioVerno toimi parhaiden diesellaatujen tavoin.
Euro VI-luokan busseissa hiukkassuodatin ja SCR-katalysaattori alentavat päästöt jo lähelle nollatasoa, joten merkittäviä eroja polttoaineiden välillä lähipäästöissä ei saatu. Euro VI -moottorissa polttoaine vaikuttaakin päästöihin lähinnä epäsuorasti. Korkealaatuinen polttoaine, kuten UPM BioVerno, takaa puhdistusjärjestelmän toimivuuden myös ajokilometrien karttuessa.
Bussien liikennekoeajot olivat osa VTT:n koordinoimaa laajempaa BioPilot-hanketta, jolla kannustettiin yrityksiä kaupallistamaan liikenteen uusiutuvan energian ratkaisuja.
Vaihtoehtona biopolttoaineet
Meriliikenne etsii uusia keinoja hiilidioksidi- ja rikkipäästöjen vähentämiseksi. Itämerellä purjehtivien alusten on vuoden 2015 alusta voimaan astuneen EU-direktiivin myötä pitänyt käyttää rikkipitoisuudeltaan 0,1 % polttoainetta, LNG:tä tai varustaa alukset rikkipesurilla.
Lainsäädäntö kiristyy myös globaalisti. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristönsuojelukomitea päätti vuoden 2017 alussa, että alusten polttoaineen rikkipitoisuusraja laskee 0,5 prosenttiin vuodesta 2020 alkaen kaikessa meriliikenteessä. ”Rikkipesurit ovat yksi mahdollinen tapa leikata päästöjä, mutta vaadittavat investoinnit maksavat paljon. Biopolttoaineiden käytön lisääminen laivoissa on kustannustehokas vaihtoehto. Puupohjaista UPM BioVernoa on testattu menestyksekkäästi muun muassa ruoppausaluksen dieselmoottorissa”, kertoo Mannonen.
Kehittyneillä biopolttoaineilla päästään eroon rikkioksidipäästöistä, typpioksidipäästöt vähenevät noin 10 prosentilla ja pienhiukkaspäästöt noin 50 prosentilla.
”Biopolttoaineet tarjoavat laivaoperaattoreille mahdollisuuden vähentää alusten hiilidioksidipäästöjä jopa 80–90 prosenttia ja päästä rikkipäästöistä eroon. UPM BioVerno on kestävän kehityksen mukainen ja kilpailukykyinen tuote, jota voidaan käyttää laivojen moottoreissa sellaisenaan ilman ylimääräisiä investointeja”, vahvistaa Mannonen.
Nykyennusteiden mukaan biopolttoaineita voisi olla 5–10 prosenttia koko merenkulun polttoaineista vuoteen 2030 mennessä.
Vesa Puoskari
Lue lisää
UPM Bioverno vähentää laivaliikenteen päästöjä
