Tuotantolaitoksella siistinä tasamittaisena yksittäiskappaleena soljuvat tukit kohtaavat matkallaan metsästä tehtaalle vaihtelevan määrän välisijoituspaikkoja, metsätien penkasta suuriin hiekkakenttävarastoihin. Puun kuoreen tarttuu sepeliä ja hiekkaa sekä muuta maa-ainesta.
Vaneriteollisuudessa tukkien käsittelyyn kuuluu myös hautominen. Tukkien pinnasta irtoava kuori kerääntyy haudonta-altaan pohjalle. Jäljelle jäävä hiekka-kuoriseoksesta 60–70 % on vettä, mikä tekee sen hyötykäytöstä erityisen haastavaa.
"Ongelmallisia jakeita ovat juuri vaneriliiketoiminnassa syntyvä hautomoallaskuori sekä erilaiset kuorimoissa ja siivouksessa syntyvät kuorijakeet, jotka ovat märkiä ja sisältävät epäpuhtautena hiekkaa, metallia, maa-ainesta ja erilaisia puun osia. Mukana voi olla myös palasia nippuketjuista tai vaikka kiviä. Myös lumivarastojen pinnassa käytettävä osittain maatunut hake on haastava jae", kertoo ympäristöpäällikkö Sanna Kontinen, joka vastaa Kaatopaikkajätteen nollataso -hankkeessa kuorimateriaalien hyötykäytön kehittämisestä.
Puujakeen tehokasta seulontaa kehitetään yhteistyössä oppilaitosten kanssa
Suuri osa hiekkaisista ja kosteista puuaineksista pystytään polttamaan UPM:n voimakattiloissa. Paljon on kuitenkin myös niitä jakeita, joiden hiekan tai maa-aineksen osuus on niin suuri, ettei polttaminen ole järkevää tai mahdollista. Ratkaisuja jakeiden parempaan kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön haetaan tehokkaammasta seulonnasta ja kuivattamisesta. Seulonnassa hiekka, maa-aines ja muut epäpuhtaudet erotellaan puuaineksesta ja kuivatuksessa parannetaan jakeen polttoarvoa.
UPM aloitti vuoden 2016 keväällä yhteistyön Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa kahden vuoden mittaisessa tutkimushankkeessa, jossa kehitetään ratkaisuja veden ja hiekan erotukseen hautomoaltaan kuorilietteestä.
Kun kuivatukseen ja seulontaan löydetään kustannustehokas ratkaisu, voidaan jäljelle jäänyt puumateriaali, muju, kompostoida tai tuotteistaa maanparannusaineeksi. Seulonnan ylitteenä jäljelle jäänyt kuori voidaan polttaa.
Yhtenäistä toimintatapaa etsitään
Kuorimujulle löytyy jo paljon vaihtelevia käyttötapoja ympäri Suomen, mutta ei yhtenäistä hyödyntämistapaa. Kaatopaikkajätteen nollataso -hankkeessa näistä vaihtelevista käytännöistä seulotaan parhaat ja luodaan yhteneväisiä pitkän jänteen toimintatapoja.
"Jokilaaksossa hiekkainen puuaines seulotaan, kuori poltetaan ja seulonnasta jäänyt "muju" käytetään maanparannusaineeksi eri kohteisiin. Kymillä kuorihiekkaa taas käytetään katemateriaalin valmistamiseen ja Pietarsaaressa meillä on yhteistyökumppani, joka hyödyntää kuorihiekkaa yhtenä raaka-aineena valmistaessaan hapanta kasvualustaa. Hiekkaisen kuoren tuotteistaminen esimerkiksi katemateriaaliksi tai seulonnasta jäljelle jääneen "mujun" tuotteistus maan rakennetta parantavaksi kivennäisaineeksi on mahdollista. Toimintaan täytyisi löytää valtakunnallinen kumppani, joka loisi markkinat tuotteille itse. Toiminnan pitäisi tietysti olla UPM:lle kustannuksiltaan siedettävää", kuvailee Sanna Kontinen.
Lue lisää:
Kaatopaikkajätteen nollataso on osa UPM:n vastuullisuustavoitteita vuodelle 2030 »
Sivuvirtana syntyvää tuhkaa hyödynnetään monin tavoin »
Soodasakan kierrätys on hankalaa sen koostumuksen vuoksi »
Lietteelle löytyy uusia hyötykäyttökohteita »
Sekajäte lajitellaan tehokkaasti »
Saara Töyssy
