Uusi sopimus tuo jatkuvuutta jo tehtyihin toimiin
UPM on ollut mukana energiatehokkuussopimuksissa jo useamman kauden ajan. Osana sopimusta olemme raportoineet energiatehokkuustoimistamme vuosittain Energiavirastolle ja sen kumppanina toimivalle valtion kestävän kehityksen yhtiölle Motivalle.
UPM:llä on vuosittainen yhden prosentin jatkuvan parantamisen energiatehokkuustavoite. ”Energiatehokkuuden arviointi on kiinteästi integroitu päätöksentekoon ja toimenpidesuunnitelmiin ja niiden toteutukseen. Viime vuosina olemme keskittyneet mm. sekundäärilämmön hyödyntämiseen tehtaillamme, mitä on edesauttanut teknologian nopea kehitys”, UPM:n vastuullisuustiimissä ympäristöasioista vastaava johtaja Eerik Ojala kertoo. ”Käytännössä tämä tarkoittaa mm. tehokkaiden lämpöpumpputeknologioiden käyttöönottoa, joilla voidaan nykyään korvata mm. eri polttoaineilla tuotettua prosessihöyryä”.
Energiatehokkuus on merkittävä kustannuskilpailukykytekijä, mutta sillä on myös vaikutus muuhun suorituskykyyn. ”Parhaimmillaan voimme energiatehokkuustoimilla vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja siten edistää myös ilmastotavoitteitamme. Toisaalta taas esimerkiksi tavoitteemme vähentää vesipäästöjä vaatii pääsääntöisesti lisää energiaa. Jokainen toimenpide on siis punnittava aina erikseen ristikkäisvaikutukset halliten”, Ojala sanoo.
Yhteiskunnan sähköistyminen haastaa myös energiatehokkuutta, mutta mahdollistaa toisaalta tehokkaat päästövähennykset sekä pääsyn kiinni kustannustehokkaaseen energiankäyttöön vaihtelevilla hintamarkkinoilla.
Konkreettia lukuja sopimusten takana
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sopimuksiin liittyvien toimien ansiosta Suomessa säästyy energiaa vuosittain yli 16 terawattituntia, mikä vastaa 4,5 prosenttia koko maan energiankäytöstä. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät vuosittain noin 3,5 miljoonaa tonnia, mikä vastaa yli 335 000 suomalaisen keskivertoista vuosittaista hiilidioksidikuormaa.
”Luvut motivoivat jatkamaan hyvää työtä sekä yrityksenä että osana metsäteollisuus- toimialaa”, Ojala summaa.
Energiatehokkuussopimukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön sekä osittain ympäristöministeriön hallinnon alaan. Sopimusten toimeenpanosta valtionhallinnossa vastaa Energiavirasto kumppaninaan valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva.
